Se voi nimittäin senkin tehdä, kun mulla on tää Asperger-oireyhtymä. En tietenkään toivo sitä, mutta se voi olla ihan yhtä mahdollista kuin hyvä käytös. Pienenä se teki sen usein, mutta nyt, kun ikää on tullut lisää, se on tasoittunut tosi paljon. Onneksi saatiin syy sille, miksi käyttäydyin niin omituisesti ja miksi käytökseni aina välillä karkasi lapasesta. Mutta nyt ei onneksi ole tapahtunut moneen vuoteen mitään moitittavaa, tosin puheliaisuudestani saan kuulla vähän väliä. Miksi ottaa silmätikuksi sellainen juttu, mikä on niin selkeesti osa mua? Kun vielä ite tietää sen, toivoo, ettei sen takia olisi niin usein silmätikkuna.