Olin keskiviikkoiltana harjoittelemassa runoesitystä varten, oli ihan mielettömän mahtavaa taas kerran. Pelkäsin, miten mun ääneni käy, kun koko Tupurin lenkki meni aivastellessa. Hienosti se kuitenkin kävi, ei ainakaan ääni lähtenyt, vaikka se oli aika lähellä koko harjoituksen. Mukava harjoitella, kun tietää, miksi harjoittelee. Pääsiäisenä omaa runoa on vielä aikaa hioa, on aikaa nauttia tekemisestä. Olen iloinen, kun kaikki osuu kohdilleen, nautitaan!