No, musta oli mahtavaa, että sain sen iloisen höntsäilevän itseni palautettua, nyt tiedän, ettei mun tarvi murehtia tota Joukon juttua, mitä tässä on tullut muutama päivä tehtyä. Tapani mukaan naureskelin Mikkoa, kun hän taas kerran sanoi, etten saisi oltua koko viikonloppua kotona. Kovasti puisteli päätään sanoessani, että voisin ainakin yrittää. Joka kerta tulee sitten kuitenkin jotain menoa, niin nytkin, kun sunnuntainan on Piivolleyn matsi. Toivottavasti saisin taas kannustettua oman parhaan otteluni tähän kohtaan, luotan itseeni, kun olen jo niin monta vuotta tehnyt!