Olen iloinen, kun mulla on paikkoja, joihin voin mennä, mutta on tylsää, kun jatkuvasti joudun selittämään, että mulla on Asperger-oireyhtymä. On mukava, kun voin antaa tietoa sellaiselle, joka ei tiedä mitään, mutta on tylsää, kun joutuu selittämään monta kertaa. Ja se, ettei ole tahallaan tyhmä, mutta Asperger saa käytökseni näyttämään tyhmältä. Minä nyt vaan satun olemaan erilainen, mutta syy, miksi olen erilainen, ei ole mukava, kun se on Asperger. Tänään saan kuitenkin olla iloinen, että pysytyn paljoon, mutta ei kaikkeen. Eihän ihminen voi pystyä kaikkeen!