Aikainen sunnuntaiaamu, kello ei ole vielä edes seitsemää. Ja jotenkin tuntuu jo tässä kohdassa päivää tosi hyvältä, en tiedä, mistä tää on tullu. Kai se on tullu siitä, että odotti hyvää kannustusta tosta lauantain naisten lentopallo-ottelusta. Saa sitte nähdä, miten ensi viikko lähtee käyntiin, toivoo tietysti, ettei noita AKT-lakkoja tulisi. Aamulla on niin mahtavaa, ettei mitään tietoakaan, omat lempparini soivat livenä tosi hienoina. Oon ihan varma siitä, että tänäänkin Vladimir kysyy, minne olen menossa, se vaan on niin mukavaa, siitä täytyy nauttia!