Maanantaiaamuna joulun jälkeen mieli on kovin korkealla. Olin just ajatellut ystäviäni koko joulun tienoon, aattona vielä pääsi kulkemaankin. Nytkin toivoisin, että pääsisin kulkemaan, tänään olen taas menossa kaupungille. Ulkona sataa lumiräntää, mutta ei se mitään haittaa, kaikki on kuitenkin aika hyvin. Nyt otan mukaan uuden olkalaukkuni, ei se varmasti kastu. Kuulen äidin kolistelevan alakerrassa, taitaa olla menossa sanomalehteä hakemaan. Ei vaan minua pyytää, ei joka kerta tarvi kysyä, olenko kiltti. Kannan mummin kassin alas, kyllä meille tulee hiljaista!