Voin nauttia ilosta, jota olen ollut antamassa toisille. Maanantaina huomasin, miten hienoa on auttaa toisia. Olin auttamassa kahta vanhempaa naisihmistä rollaattoreineen pois Ollikkalan autosta. Onneksi toisen sai nostettua hiukan matalammalta, toinen piti nostaa tosi korkeelta. Nipin napin sain sen tehtyä, mutta sain kuitenkin. Molemmat naiset kiittelivät minua, se oli parasta, mitä siinä kohtaa sain kokea. Ainoa vähän huonompi juttu, minkä se teki, oli, että vasen käteni kipeytyi oikein kunnolla. Seuraavalla kierroksella Mikko sanoi, ettei mun tarvi tehdä sitä, hän on kuljettaja. Mutta kun sitä auttamisen halua ja intoa on, sitä sitten tekee! Ihan mielelläni mä sen teen, jos vaan satun jotakuinkin kohdalla olemaan. Minulle se tekee hyvän mielen, ei ole mitään syytä heittää hyvää mieltä pois!