Niin mahtavia penkkareita en ole vielä koskaan saanut kokea, olen sentään saanut kokea aika paljon kaikenlaista. Yleensä ne on olleet aika mahtavia juttuja. Mä olin just tulossa Sailan ja Mikon kanssa Ollikkalasta, siinä kohtaa huomasin ekan abiauton olevan tulossa. Jouduin seisomaan kylmässä, hyvä etten ollut nokillani syöksyessäni ulos kuvaamaan. Aikamoiseksi höntsäilyksihän se meni, mutta hienosti mä kans selvisin siitä! Penkkarien jälkeen menin viel muutaman kierroksen Mikon kanssa, Karikin ehti kattoa mun penkkarikuvat. Onneksi niistä näki, mistä on kysymys, sitä höntsäilyä tuli kans naureskeltua. Fiilis oli mitä mahtavin penkkareita seuratessa, mutta olihan arvattavissa, että se olisi hauskaa!